HENNALA · 1918
Punavankileiri 1918
Sisällissodan päätyttyä Hennalasta tuli yksi valkoisen Suomen suurista vankileireistä. Sivun painopiste on vankien kokemuksissa ja sodan seurauksissa.
KEVÄT 1918
Vangit keskitetään Lahteen
Lahden taistelujen jälkeen kymmenettuhannet punaisten puolella olleet tai sellaisiksi epäillyt ihmiset koottiin Fellmanin pellolle. Osa siirrettiin Hennalan kasarmialueelle ja edelleen muihin leireihin.
Hennalassa oli enimmillään noin kymmenentuhatta vankia. Joukossa oli miehiä, naisia ja lapsia. Vankileirivaihe kuului vuosiin 1918–1919, eikä sitä pidä sekoittaa Hennalan myöhempään varuskuntahistoriaan.
OLOT
Nälkä ja sairaudet
Ahtaus, heikko ravinto, puutteellinen hygienia ja tartuntataudit tekivät leiristä hengenvaarallisen. Kuolleisuus nousi korkeaksi etenkin kesällä 1918.
VÄKIVALTA
Teloitukset ja mielivalta
Vankeja teloitettiin Hennalassa ilman yhdenmukaista oikeusmenettelyä. Myös naisia surmattiin. Tapahtumat ovat keskeinen osa leirin muistamista.
LUVUT
Lahden leirijärjestelmä
Lahden leirijärjestelmässä kuoli lähdeaineiston mukaan 1 187 vankia. Heistä noin 500 teloitettiin. Luvut koskevat Lahden leirijärjestelmää, eivät vain yhtä rakennusta tai ajankohtaa.
LEIRIN PÄÄTTYMINEN
Siirrot, vapautukset ja pitkä jälki
Vankeja siirrettiin muille leireille, vapautettiin ehdonalaisesti tai lähetettiin oikeuskäsittelyihin. Leiritoiminta väheni vuoden 1918 kuluessa ja päättyi seuraavana vuonna.
Vankileiri jätti jäljen perheisiin, Lahteen ja koko Suomeen. Hennalassa historiaa käsitellään tutkimuksen, muistomerkkien, museotyön ja paikallisen muistin kautta.
Hennala on enemmän kuin yksi vuosi
Tutustu kasarmialueen koko historiaan Venäjän vallan ajalta suomalaisen varuskunnan kautta nykypäivään.