HENNALAN KASARMIALUE

Venäläisestä sotilaskaupungista osaksi Lahtea

Hennalan punatiilinen kasarmialue kertoo yli sadan vuoden sotilas-, kaupunki- ja sosiaalihistoriasta.

HISTORIA

Kasarmialueen vaiheet

Hennalan eri aikakaudet on erotettu alla kronologisesti. Vuoden 1918 vankileiriä käsitellään omalla erillisellä sivullaan.

1910-LUKU

Kasarmialue rakennetaan

Venäjän keisarillinen armeija rakennutti Hennalaan kasarmialueen 1910-luvun alussa. Punatiiliset rakennukset muodostivat oman sotilaskaupunkinsa.

1917–1918

Vallanvaihdos ja sisällissota

Suomen itsenäistyminen ja venäläisen sotaväen poistuminen muuttivat alueen käytön. Sisällissodan jälkeen Hennalaan perustettiin vankileiri.

1920-LUVULTA

Suomalainen varuskunta

Hennala vakiintui suomalaisen sotaväen käyttöön. Alueella koulutettiin joukkoja ja kehitettiin huoltoa, lääkintää ja varuskunnan arkea.

2014–

Varuskunnasta kaupunginosaksi

Varuskuntatoiminnan päätyttyä alue on muuttunut yritysten, asumisen, kulttuurin ja tapahtumien ympäristöksi. Suojellut rakennukset säilyttävät historian näkyvänä.

Kuva Sotilastieteen museo / Seppo Toivosen kokoelma. Kuva on jälkiväritetty.

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

Historia näkyy rakennuksissa

Kasarmit, esikunta-, sairaala- ja huoltorakennukset kertovat sotilasyhteisön toiminnasta. Rakennusten käyttötarkoitukset ovat muuttuneet, mutta alueen yhtenäinen ilme on yhä tunnistettavissa.

Sotilaslääketieteen museo toimii vuonna 1913 valmistuneessa entisessä esikuntarakennuksessa.

Vuoden 1918 vankileiri oli oma, lyhyt mutta raskas vaiheensa

Lue erilliseltä sivulta leirin synnystä, vangeista, oloista, kuolleisuudesta ja muistamisesta.