HENNALAN KASARMIALUE
Venäläisestä sotilaskaupungista osaksi Lahtea
Hennalan punatiilinen kasarmialue kertoo yli sadan vuoden sotilas-, kaupunki- ja sosiaalihistoriasta.
HISTORIA
Kasarmialueen vaiheet
Hennalan eri aikakaudet on erotettu alla kronologisesti. Vuoden 1918 vankileiriä käsitellään omalla erillisellä sivullaan.
1910-LUKU
Kasarmialue rakennetaan
Venäjän keisarillinen armeija rakennutti Hennalaan kasarmialueen 1910-luvun alussa. Punatiiliset rakennukset muodostivat oman sotilaskaupunkinsa.
1917–1918
Vallanvaihdos ja sisällissota
Suomen itsenäistyminen ja venäläisen sotaväen poistuminen muuttivat alueen käytön. Sisällissodan jälkeen Hennalaan perustettiin vankileiri.
1920-LUVULTA
Suomalainen varuskunta
Hennala vakiintui suomalaisen sotaväen käyttöön. Alueella koulutettiin joukkoja ja kehitettiin huoltoa, lääkintää ja varuskunnan arkea.
2014–
Varuskunnasta kaupunginosaksi
Varuskuntatoiminnan päätyttyä alue on muuttunut yritysten, asumisen, kulttuurin ja tapahtumien ympäristöksi. Suojellut rakennukset säilyttävät historian näkyvänä.
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ
Historia näkyy rakennuksissa
Kasarmit, esikunta-, sairaala- ja huoltorakennukset kertovat sotilasyhteisön toiminnasta. Rakennusten käyttötarkoitukset ovat muuttuneet, mutta alueen yhtenäinen ilme on yhä tunnistettavissa.
Sotilaslääketieteen museo toimii vuonna 1913 valmistuneessa entisessä esikuntarakennuksessa.
Vuoden 1918 vankileiri oli oma, lyhyt mutta raskas vaiheensa
Lue erilliseltä sivulta leirin synnystä, vangeista, oloista, kuolleisuudesta ja muistamisesta.