Opastetut yleiskävelykierrokset Lahdessa

Opastetut yleiskävelykierrokset Lahdessa
Kävelykierros á 5 € / osallistuja. Linja-autokierros á 15€ / osallistuja.

19.5 klo 17.30-19 Luonto kaupungissa. Mukkulan kartanon edestä Niemenkatu 30 (Opas Annukka Linninen)

  • Kävelykierros  Ritamäen ja Tikkametsän luonnonsuojelualueella.
  • Tutustumme Ritamäen luonnonsuojelualueeseen kiertämällä alueen luontopolun. Ritamäen luonto on monipuolinen sekoitus lehtometsää, jylhää kuusikkoa ja mahtavia mäntyjä Ritamäen päällä.
  • Alueella voi nähdä useita lintulajeja, kasveja sekä harvinaisiakin kääpälajeja.
  • Ritamäen alueelta poikkeamme myös läheisessä Tikkametsän luonnonsuojelualueella. Toivottavasti näemme muutaman tikan nakuttelemassa lehtipuiden runkoja.
  • Luontopolku kulkee paikoin haastavassa maastossa, joten huomioitahan tämän jalkinevalinnassa. 

22.5. klo 17.30-19 Lanupuisto.  Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9 (Opas Jaakko Petäjä)

  • Kierroksella tutustutaan laivaliikenteen ja rautatien historiaan satamassa. Kuulemme myös ainutlaatuisen Olavi Lanun teosten synty- ja synnytyshistoriaa veistospuistoon Kariniemen kaupunkipuistossa.
  • Kierroksella selviää myös miten Troijan hevonen päätyi satamaan. Päivitämme Puuarkkitehtuuripuiston nykytilan. Kuinka Lontoon Shard ja Piano-paviljonki liittyvät toisiinsa?
Kaksi kiveä, Lanupuisto.

28.5. klo 17.30-19 Taistelu Lahdesta 1918. Hiihtomuseon edestä Salpausselänkatu 8 (Opas Jaakko Petäjä)

  • Kävelykierros vuoden 1918 taistelupaikoilla Lahden Urheilukeskuksessa. Sisällissodan yksi ratkaisevimmista taisteluista käytiin Lahdessa 13 päivän ajan huhtikuussa.
  • Kävelykierroksella kierrämme saksalaisten ja punakaartin joukkojen vieläkin havaittavilla taistelupaikoilla.
    Hyvät jalkineet ovat tarpeen keskivaikean maaston vuoksi.

8.6. klo 17.30–19 Radanvarsi. Lyhyt matka – pitkä historia. Kirpputori Kissankulma Rautatienkatu 1    (opas Anneli Seppälä)

  • Lahden pysäkillä nähtiin ensimmäinen höyryveturi vuonna 1869, ja koko rautatie, Helsingistä Riihimäen, Lahden ja Viipurin kautta Pietariin, valmistui 1870. Lahden asema yhdessä Vesijärven aseman kanssa oli vuosisadan vaihteessa Suomen vilkkaimpia rautatieasemia, jonka kautta kulkivat niin ihmiset kuin tavaratkin – halot ja lamppuöljyt. Radan varteen alkoi muotoutua pienteollisuutta ja varastoja, ja lisää vauhtia kehitykselle antoi Loviisan radan rakentaminen 1900-luvun alussa. Sotien aikaan Lahden kautta kulki sotakalustoa, sotilaita, evakoita, siviilejä – ja sotalapsia.
  • Rautatienkadun alkupäähän kohosi useita hotelleja ja Lahden Kirjapaino Oy:n rakennus, jossa sijaitsee edelleenkin Pikku Teatteri. Lotilaan perustettiin 1890-luvun lopussa Hollolan emäpitäjän vaivaistaloalue, jossa on meidän päiviimme asti säilynyt pari rakennusta.
  • Tällä kierroksella kuljemme pienen matkan, mutta pitkän historian ja tutkimme, mitä radan varressa on ollut ja mitä on vielä jäljellä. Alkuvuodesta 2016 valmistunut uusi matkakeskus muutti aluetta oleellisesti, mutta nyt koko asemanseutu on jälleen myllerryksessä. Tulepa mukaan mielenkiintoiseen rautatienvarren maailmaan!

11.6. klo 17.30-19 Kaupunginjohtaja Kajalan aika 1942-1967. Konserttitalon edestä Sibeliuksenkatu 8 (Opas Jaakko Petäjä)

  • Totuuksia ja tarinoita Konserttitalolta Historialliselle Museolle, Kirkonmäeltä Olavinlinnaan.
  • Lahden väkiluku kolminkertaistui Lahden pitkäaikaisimman kaupunginjohtajan, legendaarisen Olavi Kajalan kaudella. Kajala oli dynaamisen kaupungin energiapakkaus. Kuulemme senkin, miten Olavi Kajala toimi kaupunkioppaana nuorelle Jörn Donnerille.

12.6. klo 17.30-19  Jääkauden jäljillä. Hiihtomuseon edestä Salpausselänkatu 8 (Opas  Annukka Linninen)

  • Kävelykierros Lahden Urheilukeskuksen alueella. Tutustutaan Salpausselän alueen muodostumiseen ja jääkauden jälkiin Urheilukeskuksen maastossa.
  • Salpausselkä on näkyvimpiä jääkauden muovaamia luonnonmuodostelmia Suomessa. Salpausselän lisäksi Urheilukeskuksen alueella on lukemattomia erikokoisia suppia sekä Häränsilmän suppalampi.
  • Kävelyreittimme vie meidät Häränsilmän kautta ylös Salpausselän päälle. Kävelymatkaa reitille tulee reilu 2 kilometriä.

18.6. klo 17.30-19 Puheenaiheena patsaat. Historiallisen museon edestä Kartanonkatu 1 (Opas Helli Jalas)

  • Katsaus puheenaiheitakin herättäviin Lahden patsaisiin.

2.7. klo 17.30-19 Kolkanmäki ja Sankarihautausmaa. Ristinkirkon edestä Kirkkokatu 4 (Opas Anneli Seppälä)

  • Nykyisen Ristinkirkon seutu on aikoinaan ollut Lahden kylän syrjäseutua, jota majapaikkanaan pitivät pääosin silloiset ”laitapuolenkulkijat”. Kolkanmäkenä tuo syrjäinen paikka silloin tunnettiin. Kun mäelle suurten ponnistustusten ja rahojen keräysten jälkeen saatiin rukoushuone, alue rauhoittui vähitellen. Puukirkko valmistui 1890 ja nykyinen Ristinkirkko 1978.
  • Kierrämme aluksi mäkeä, tutkimme alueen historiaa ja nykyisiä rakennuksia. Kävelyn päätteeksi pydähdymme hetkeksi myös Sankarihautausmaalla, johon on haudattu sodissamme kaatuneita, merkilllisiäkin kohtaloita kokeneita sankarivainajia. Mennyt aika ja nykyaika kohtaavat tällä kierroksellamme.

9.7. klo 17.30-19 Tallinpassi ja Varikko. Salpausselän koulun piha Hämeenlinnantie 3 (Opas Anneli Seppälä)

  • Kierros alkaa Salpausselän koulun pihasta, josta jatkamme entiselle Vesijärven asemalle vievän rautatiesillan yli. Sillan tuntumassa kuulet tosikertomuksen 1940-luvun Kartanon sonnista, jonka kohtalo oli onneton. Jepulis Penjamin työmatka kaupunkiin kulki Hämeenlinnan tietäkin, ja voi sitä varhaisen aamun oopperaa, minkä Jepulis asukkaille esitti! Kuljemme vanhan asuinalueen kautta Tallinpassin varikkoalueelle, joka on mielenkiintoinen kokonaisuus Lahden rautatiehistoriaa. Alueella ovat edelleen vanha veturitalli, sekä vesitorni, josta saatiin vettä vetureihin, höyryveturi sekä vanha koulu.
  • Muutama vuosi sitten aluetta alettiin valmistella asuinrakennuskuntoon. Vanhat, puiset, aikoinaan rautatieläisten asuttamat asuinrakennukset tyhjennettiin, laudat lyötiin toimistojen ja veturitallin ikkunoihin ja osa junavaunuista vietiin pois. Alue näytti kuihtuvan unholaan, ”termiitit iskivät” tyhjentyneisiin rakennuksiin ja Varikon alue oli surullinen näky poltettuine ulkorakennuksineen.
  • Nyt kuitenkin on uusi aika koittanut alueelle. Entinen rautatievirkailijoiden asuintalo on remontoitu ulopuolelta entisajan malliin, mutta sisältä nykyaikaiseksi. Alueelle on saatu jo muutama yrittäjäkin, jotka pitävät silmällä kulkijoita, ja heidän ansiostaan paikalta ovat hävinneet ”termiitit” lähes kokonaan.Varikkoalue elää uutta ajanjaksoa, mutta aika näyttää, kuinka kauan historiaa huokuva, veturivanhus saa olla siellä meidän ihasteltavanamme? Kierroksella kuulet ja näet enemmän!

16.7. klo 17.30-19 Lanupuisto. Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9 (Opas Jaakko Petäjä)

  • Kierroksella tutustutaan laivaliikenteen ja rautatien historiaan satamassa. Kuulemme myös ainutlaatuisen Olavi Lanun teosten synty- ja synnytyshistoriaa veistospuistoon Kariniemen kaupunkipuistossa.
  • Kierroksella selviää myös miten Troijan hevonen päätyi satamaan. Päivitämme Puuarkkitehtuuripuiston nykytilan. Kuinka Lontoon Shard ja Piano-paviljonki liittyvät toisiinsa?
Kaksi kiveä. Lanupuisto.

20.7.klo 13-15 Anttilanmäki. Vihdinkadun tunneli Moisionkatu 8 (Opas Anneli Seppälä)

  • Anttilanmäki kuului alun alkaen Hollolan emäpitäjään. Kun sinne alettiin rakentaa mökkejä, ei alueella ollut vielä edes asemakaavaa. Se oli lähinnä Hollolan ”takamaastoa”, jota kansan suussa kutsuttiin Paanantakaseksi.
  • Muutama vuosikymmen sitten Anttilanmäen alue oli vaarassa tuhoutua, sillä rakennukset olivat rakennuskiellossa ja lisäksi alueen läpi suunniteltiin valtavia maanteitä. Nuo suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Niinpä vielä nykyäänkin Anttilanmäen alue on pikkukujineen varsin sokkeloinen, ja siksi kujilla kuljettaessa on helppo kuvitella menneen ajan maailma, tunnelma ja jopa tuoksut – ja samalla miettiä sitäkin, millaista elämä Anttilanmäellä on aikoinaan ollut.
  • Alue on museoviraston suojeluksessa, mutta uusi aikaa ulottuu silti jo Anttilanmäellekin. Alueen pohjoisosa on muuttunut kertaheitolla parin viimeisen vuoden aikana, kun radan varteen rakennettiin suuri kerrostalovyöhyke ja muutama paritalokin. Kierroksella kuulet alueen historiaa ja nykyaikaa. Tulehan mukaan tutustumaan heinäkuiseen Anttilanmäkeen!

23.7. klo 17.30-19 Kaupunginjohtaja Kajalan aika 1942-1967. Konserttitalon edestä Sibeliuksenkatu 8 (Opas Jaakko Petäjä)

  • Totuuksia ja tarinoita Konserttitalolta Historialliselle Museolle, Kirkonmäeltä Olavinlinnaan.
  • Lahden väkiluku kolminkertaistui Lahden pitkäaikaisimman kaupunginjohtajan, legendaarisen Olavi Kajalan kaudella. Kajala oli dynaamisen kaupungin energiapakkaus. Kuulemme senkin, miten Olavi Kajala toimi kaupunkioppaana nuorelle Jörn Donnerille.

24.7. klo 17.30-19 Patsaita ja puistoja ja historiamuistoja. Historiallisen museon edestä Kartanontie 1 (Opas Anneli Seppälä)

  • Lahti on kuuluisa lukuisista patsaistaan ja veistoksistaan, joita vuosikymmenien aikana kaupunkiin on ostettu ja saatu lahjoituksinakin. Lahdessa sanotaan olevan lähes 50 taideteosta, jotka kertovat Lahden historiaa ja elämästä Lahdessa. Lahden kaupunginjohtajana toimi jatkosodan vuosista aina 1960-luvulle asti ”kaunosieluinen” ja toimelias Olavi Kajala, joka halusi kaunistaa rumien savupiippujen täyttämää kaupunkia taideteoksin ja puistoin.
  • Edelleenkin Lahden keskustan alueella on useita puistoja, joita kaupunki hoitaa meidän kaupunkilaisten iloksi ja virkistykseksikin. Vilkasta elämää ja hyörinää oli aikoinaan linja-autojen päätepysäkillä Alatorilla ja myös Kauppatorilla, jossa helppoheikit tarjosivat ”melkein ilmaiseksi” tuotteitaan. Varsinkin syysmarkkinoiden aikaan, jolloin pestattiin tulevaksi vuodeksi palkolliset, hyörinä täytti lähitienootkin. Tämä kävely vie meidät taideteosten kautta menneisiin muistoihin, ja historian muisteloihin, mutta samalla pohdimme myös, miten toisenlaiseksi kaupunki on vuosikymmenien aikana muuttunut. Muistellaan siis menneitä ja ihmetellään nykyistäkin elämänmenoa.

13.8. klo 17.30-19 Aikamatka satamassa. Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9 (Opas Jaakko Petäjä)

  • Nykyisin Lahden satama on parhaimmillaan kaupunkilaisten kesäinen olohuone. Sata vuotta sitten Lahden ja Niemen satama-alueet tarjosivat tuhansille lahtelaisille työtä ja toimeentuloa. Aikamatkalla satama-alueella käymme läpi miten oli ennen. Oli kaksi rataa ja kaksi satamaa sekälaaja työläisyhteisö niiden ympärillä.

14.8. klo 17.30-19  Lanupuisto. Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9 (Opas Jaakko Petäjä)

  • Kierroksella tutustutaan laivaliikenteen ja rautatien historiaan satamassa. Kuulemme myös ainutlaatuisen Olavi Lanun teosten synty- ja synnytyshistoriaa veistospuistoon Kariniemen kaupunkipuistossa.
  • Kierroksella selviää myös miten Troijan hevonen päätyi satamaan. Päivitämme Puuarkkitehtuuripuiston nykytilan. Kuinka Lontoon Shard ja Piano-paviljonki liittyvät toisiinsa?

21.8 klo 17.30-19   Kun Radiomäelle sähkökirkkoa rakennettiin.  Museon portti Radiomäenkatu 38 (Opas Anneli Seppälä)

  • Lahden Radiomäkeä on aikojen saatossa kutsuttu muillakin nimillä, esimerkiksi Selänmäki, Paviljonginmäki ja Hautausmaanmäki. Mäki on ollut monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien näyttämö vuosikymmenien ajan. Lahden ensimmäinen hautausmaa mäelle perustettiin jo kauppalan aikaan 1894 ja urheilukenttä 1922.
  • Sotanäyttämönäkin mäki on joutunut olemaan 1918-sodassa, jolloin mäen länsireunaan punaiset kaivoivat juoksuhautojaan. Toki mäellä on varsin erikoinen muistutus myös talvisodasta. Mäen ulkonäkö muuttui erityisen paljon, kun sinne alettiin rakentaa radiomastoja syksyllä 1927. Mastot valmistuivat noin 1½ kuukaudessa, ja sekös oli ihmettelyn paikka silloisille kaupunkilaisille.
  • Mastojen kautta välitettiin Helsingin radio-ohjelmat musiikista kuunnelmiin ja muihin puheohjelmiin. Sotien aikaan mastojen kautta välitettiin salaisia tiedotteita myös kaukopartiomiehille, jotka suorittivat omia sota-ajan tehtäviään Neuvostoliiton puolella. Lahden ensimmäinen radioasema valmistui 1928, ja uusi, silloin hyvin ajanmukainen, tiilirakennus 1935. Radiomäeltä on hulppeat näkymät pohjoiseen ja etelään. Kierrämme mäkeä ja tutkimme, mitä kaikkea muutakin alueella on ollut ja on.

27.8. klo 17.30-19 Mukkula – Kartanoromantiikkaa ja kirjailijoita. Mukkulan kartanon edestä   Niemenkatu 30 (Opas Helli Jalas)

  • Mukkulan kartanolla on pitkä historia herraskartanosta kaupungin omistamaksi matkailukeskukseksi. Vuosien hiljaiselon jälkeen Mukkulan kartano on uudistunut. Kirjailijat kokoontuivat Mukkulan puistossa ensimmäisen kerran 1963 ja kesällä 2015 kirjailijakokous pidettiin jälleen Mukkulassa. Kirjailijakokousten historia on osa Mukkulan ominaislaatua. Entiselle leirintäalueelle sijoittunut tapahtumapuisto, luonnonsuojelualue ja Vesijärven maisemat ovat tänä päivänä myös olennainen osa Mukkulan kartanon ympäristöä.